Dee niinkuin Dora

Mulla oli viikon Dora-loma, kun se oli äidillä hoidossa ja pääsi samalla trimmiin. Jo oli aikakin! Mulla nimittäin loppui aivan kaikki kärsivällisyys pitkän karvan ja ikuisen suola-kura-hiekka-takku-sotkun kanssa. Nyt sen turkki on kätevästi mallia muli. Ja ens kerralla vähän aiemmin trimmiin! Onneks on kevät ajoissa, niin se tarkenee noilla ruikku-jaloilla.

Oli kivaa vaihtelua kun sai olla viikon ilman koiraa, mutta on myös ihanaa kun se on taas kotona. Vaikka miten olisi aamulla väsynyt, niin kun lähtee ton kanssa käymään pihalla ihmettelemässä, niin aina tulee sama ajatus: ”tästä tulee muuten ihan kiva päivä”. Ja oikeesti oliko joku muukin tänään pimahtamispisteessä auringon takia?! Ah! Mä olin ihan täynnä energiaa. Kevät tulee! Ihanaa!

pic20140221220902

Asiasta toiseen, leivottiin viikonloppuna jäätelökakkua siskon kanssa eli siis se teki ja mä söin aineksia vieressä kärsivällisenä: ”Koska se on valmista, mä haluan syödä omani jo raakana”. Tää on joku ihme juttu, koska mun mielestä kaikki leipomiset on taikinana tai raakana superhyvää.. Lempparia taitaa olla joku mustikkapiirakka: murotaikinaa, mustikoita ja sitä kermaviilikastiketta! Oikeastaan ihan mikä tahansa aina piparitaikinasta pullaan ja muffinseihin. Raakaversio on nam! Jopa sellanen laiha lättytaikina on hyvää!

Mulla ja siskolla on kyllä yhtä kuiva huumorintaju. Nauretaan välillä ihan maha kipeänä ja äiti ihmettelee, että mille ne taas hirnuu, kun se ei tajua. Vai millä selität mitä hauskaa on, kun Doris-keksipaketin kyljessä lukee oikeasti ”such a treat”.  Ei voitu vastustaa kiusausta ja tuherrettiin siihen vielä oma taiteellinen kuvitus koristamaan. Ja naurettiin entistä kipeämmin! Doge-keksit maistui hyvälle!

pic20140225215139

”Eat me quick” ”So delicous” :DDDDDD

Mä meen nukkuun.

Eläinkuntaboogie

Hei ihana maanantai, miten menee? Mulla menee hyvin. Erityisesti siksi, että viikonloppu oli niin kiva. Jopa niin kiva, että repeilin tänään nauruun kesken treenin, kun mieleen palautui erinäisiä huumorin täytteisiä kohtauksia. Toki pääosassa niissä oli suurimmaksi osaksi mun omat (extrakuivat) vitsit sekä tietyssä määrin arjesta poikkeavat tilanteet. Ainakin voi todeta, että eipä tule kahta samanlaista iltaa vietettyä.

Mun täytyy nyt myös vihdoin paljastaa täällä eräs asia. Olen omaksi viihdytykseni kysellyt bileiltoina ihmisiltä kysymystä ”Mikä eläin olisit, jos saisit olla mikä tahansa eläin?”. En osaa enää arvioida kuinka monta vastausta olen saanut, mutta varmaan satakunta alkaa täynnä. ”Miksi kysyt?” on kysymys jota kuulen todella harvoin. Yleensä ihmiset vastaa heti: ”Delfiini!” ”Kotka” ”Sumatrankummituseläin!” ”Tikka!” ”Kilpikonna!”

pic20140217163429

Lisäksi ihmiset vähän puoliksi vahingossa paljastaa itsestään jotain, mikä ei ehkä muuten tulisi selville. Perustelut ovatkin eläinkysymyksen parasta antia. Yksi aika ujon oloinen poika vastasi ”leijona-koska silloin voisin tehdä ihan mitä haluan”, ”tikka-koska asuisin vain puhtaimmassa luonnossa”, ”käki-asuisin talvet etelässä ja voisin laittaa munan vieraaseen pesään”…. Jepjep! Ja osa selityksistä on kertakaikkiaan painokelvottomia ja samalla myös tosi hauskoja!

Tämä eläinkysymys on lähtenyt vähän hanskasta, koska on ollut niin kiva huomata miten erilaisia vastauksia saa. Tosi harvoin tulee samoja vastauksia, saati perusteluja. Ehkä se kertoo juuri siitä kliseestä, että ollaan kaikki tosi erilaisia. Myös ihmisten eläintietous on mahtavaa. Luontodokumentit on selvästi kuumaa kamaa! Sen verran paljon on mun oma eläintietous myös lisääntynyt perustelujen myötä.

pic20140217163803

”Mikä eläin Salli sä olisit?” Hmm… Anteeksi kaikki ketä piinaan, mutta en tiedä. Vaadin kyllä aina muita vastaamaan vain ”sen, mikä tuli ensimmäisenä mieleen!” mutta mulla ei valitettavasti tule mieleen kuin kysymyksiä eri eläinlajien ominaisuuksista. Mulla on yksi vaihtoehto eläinkandidaatiksi, mutta en halua sitä paljastaa. Sen saa kyllä vaihtarina, jos kertoo omansa. Kjehheh… En ole mitenkään mielipuolinen tämän asian kanssa.

Että sellanen kysymys. Vähän ehkä hupsu, mutta olen kyllä saanut niin paljon hämmentyneitä ilmeitä, spontaaneja vastauksia ja uusia tuttavuuksia, että eipä siitä mitään haittaa ole ollut. Kihihih.

Eli oikein hanaa eläimellistä viikonalkua kaikille kahdella jalalla käveleville, abstraktiin ajatteluun kykeneville ja toivottavasti viimeistään näin maanantaina jälleen selkärankansa löytäneille elukoille.