Minusta tulee isona hammaslääkäri

Aloin lukion loppupuolella miettimään, että mitähän hitsiä sitä pitäisi alkaa isona tekemään. Aika tuttu kysymys monelle, eikö vain? Aloin sulkemaan ensin pois asioita, jotka eivät liiemmin kiinnostaneet ja sitten listasin asioita joista tykkäsin. Päätös ei ollut mikään yhdessä yössä pään ylle syttynyt lamppu, vaan asia jota pohdin.

Ajattelin, että haluan tehdä jotain konkreettista ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Pelkkä tietokoneen ääressä istuminen tai toimistyö ei tuntunut omalta jutulta. Olin silloin hurahtanut treenaamiseen, joten terveys ja sen taustat kiinnostivat.

IMG_20140827_173907

Lääketiede siis kiinnosti, mutta lääkärin ammatti itsessään ei tuntunut omalta jutulta. Kaikkien näiden lisäksi haaveilin työstä, jota voisi tehdä suhteellisen helposti ulkomailla ja jossa ylipäätään ei tarvitsisi pelätä työttömyyttä edes pitkällä aikavälillä. Lisäksi haaveisiini kuului asioita, joiden toteutumisessa raha oli suuri edistävä tekijä, joten hyvä palkka myös kiinnosti. Sitten aloin sitä miettimään, että hammaslääkärin työssä olisi näitä kaikkia.

Lempiaineitani olivat lukiossa psykologia ja terveystieto. En ollut kovin ahkera koululainen, mutta pienellä työmäärällä tuli ihan hyviä tuloksia. Juuri kun olin keksinyt, että mitä haluaisin tehdä niin todellisuus iski: minulla oli vain lyhyt matematiikka ja pakolliset kurssit fysiikasta sekä kemiasta.  Siitä alkoikin hakuprosessi, jossa kolmas kerta toden sanoi.

IMG_20140827_173717

IMG_20140827_173620

Vaikka hammaslääkärin ammatti ei ole ihan se mediaseksikkäin valinta, niin hyvä ammatti se ainakin on. Toisekseen minua ihan oikeasti kiinnostaa lääketiede, konkreettistesti tekeminen ja ihmisten kanssa työskentely. Opiskelut ovat vielä osoittaneet alan oikeaksi, vaikka vasta nyt kolmantena vuonna päästään niin sanotusti vasta ”oikeisiin hommiin”. Tällä hetkellä myöskään pitkä opiskeluaika (5,5v josta siis jo kaksi takana) ei haittaa, sillä opiskelijaelämä on kivaa ja töitä ehdin kyllä tehdä loppuikäni. Mielummin siis opiskelen jotain, missä on oikeasti ideaa kaikilta mun suunnilta katsottuna.

Aika monella tuntuu olevan epäselvät ”mikä-musta-tulee-isona”-haaveet ja myönnän, että keksin omani kuitenkin aika helposti. Sen sijaan matka sinne ei ollut helppo ja tässä syksyn lukujärjestyksiä kalenteriini kopioidessa totesin, että eipä tätä kouluakaan ihan lauleskellen käydä. Mutta koska koen, että motivaatio on kohdallaan ja aikanaan punnitsin syitä siihen tarkkaan, niin olen taas valmis tekemään hommia.