Miten hampaisiin tulee reikiä?

Kaikki tietävät, että hampaat pitäisi pestä kahdesti päivässä? Asioita on kuitenkin paljon mielekkäämpää tehdä, kun tietää miksi niin tekee. Suussa asuu ihan luontaisesti aika kasa bakteereja, joista suurin osa saadaan heti syntymän jälkeen. Bakteerit tarvitsevat suussa elääkseen sopivan lämpötilan (check!), kosteutta (check!), ravintoa (double check!!) ja sopivia piilopaikkoja kiinnittyäkseen (hell yes!!).

Bakteerit käyttävät ruuasta saatuja hiilihydraatteja (sokeri on niiden suosikki) ravinnokseen ja tuottavat happamia jätteitä (plakkia) ympäristöönsä, joiden suojissa voivat edelleen lymytä ja lisääntyä. Osa bakteereista on tässä hommassa parempia eli ne kykenevät tuottamaan paljon happamaa asumiskelpoista jätettä, jota sanotaan biofilmiksi tai hammasplakiksi. Ideana on bakteerien tekemä yhteistyö. Ne kykenevät yhteistyössä suojautumaan monilta syljen tai hammastahnan antibakteerisilta tekijöiltä siellä plakin suojassa ja jatkamaan ruokajuhliaan.

DSC_2088

Hampaan kiille on vahvaa mineraalipitoista tavaraa, mutta tarpeeksi happamassa ympäristössä sekin alkaa liueta. Jos bakteeriplakki saa hengata tarpeeksi kauan kiilteen pinnalla, niin mineraali liukenee niiden kohdalta pois saavuttaen hampaan sisemmän materiaalin eli dentiinin. Sen jälkeen bakteerit pääsevät etenemään dentiinin sisältämiä ”putkia” ihan hampaan ytimeen asti.

Kun bakteerit ovat kiilteen alueella, hampaan pinta voi vielä korjaantua ihan itsestään. Tällöin mineraaleja palatuu takaisin kiilteeseen (vähän niinkuin suihkun hanoihin tulee kalkkikertymää). Tämä kuitenkin vaatii sen, että hampaan pinta on puhdas ja että ne mineraalit ylipäätään pääsevät siihen. Syljessä on normaalistikin kiilteen kaipaamia mineraaleja, mutta sen lisäksi hammastahnoissa on natriumfluoridia, joka kiilteeseen kiinnittyessään tekee siitä huomattavasti vähemmän liukoista. Karies voikin pysähtyä itsestään, jos hampaan pinnan onnistuu pitämään puhtaana, mutta hoitamattomana se voi tuhota koko hampaan.

DSC_2085

Pelkkä hammastahnan purskuttelu siis auta, vaan tärkeää on ihan mekaanisesti puhdistaa hampaan pinnat niistä bakteerijätöksistä. Tässä kohtaa hammasharja astuu kuvioihin ja sähköinen versio on paljon tehokkaampi. Myös hampaiden välit ovat bakteerien asumusten perustamiselle parhaita paikkoja, joten sen takia niiden puhdistaminen hammaväliharjojen tai hammaslangan avulla on aika tärkeää.

Hampaiden kariesvaurioiden lisäksi bakteerimassan läsnäolo tulehduttaa ikenet ja saa ne vuotamaan herkästi verta, joten sekin on yksi syy miksi hampaat kannattaa harjata puhtaaksi. Aiheesta riittäisi oikeastaan ihan omaan postaukseenkin… henki haisee ja hampaat värjäytyvät ja mitä vielä.

Kysymyksiä tai kommentteja?

Salli

12 vastausta artikkeliin “Miten hampaisiin tulee reikiä?”

  1. Ihanan selkeästi kerrottu tavalliselle pulliaiselle =) Sähköhammasharja on kyllä paras! Sillä saa niin paljon puhtaamman tunteen suuhun kuin tavallisella hammasharjalla. Kaikkien pitäisi omistaa sellainen. Onko itse sähköhammasharjoissa muuten eroja vai peseekö 15 euron sähköhammasharja yhtä hyvin kuin 200 euron hammasharja?

    • Kiitos kommentista!! :) Välillä pohdin, että kuinka ”eettistä” on kustannusten kannalta suositella potilaille sähköharjaa, mutta kyllä se on niin paljon tehokkaampi kuin tavallinen harja, että se todellakin ”maksaa itsensä takaisin”. Tavallisella harjalla jää tilaa enemmän väsyneen aamun huonolle motoriikalle ja jo suurinpiirtein 40e panostuksella saa ihan yhtä hyvän harjan kuin 200e panostuksella. Jälkimmäisessä taitaa olla vain enemmän lisäosia ja tilpehööriä mukana, mutta ”kierrokset” ovat yhtä tehokkaat :)

    • Halvimmista puuttuu yleensä myös se sykkivä ominaisuus mikä on tärkee sähköhammasharjalle :P

    • Halvimmista (20e) joo, mutta ainakin Oral B:n 40e maksava harja lupaa myös sykkimiset, pyörimiset ja värähtelyt (8800kierrosta/20 0000 sykkivää liikettä) :) Yhtä paljon kierroksia löytyy kaikista, mutta ne kallimmat (70e->) sykkivät kyllä nopeammin (8800 kierrosta/40 000 sykkivää liikettä)

      Siihen en osaa ottaa kantaa, onko sillä sykkivällä ominaisuudella niin suurta merkitystä lopulta, varsinkaan jos harjan hankita on hintakysymys. Halvallakin harjalla saa oikein puhtaat hampaat, kun sitä käyttää oikein ja kalliiskaan harja ei takaa sitä, hampaat puhdistuvat.

  2. Moi!
    Kiitos tästä! Olen proviisori, eli kiinnostaa kaikki tällainen terveydenhuoltosetti ja jotain uuttakin tarttui.
    Kysymys, josta olemme väitelleet kaverin kanssa pitkään: hampaiden pesun ajankohta. Onko siis parempi ennen aamupalaa vai aamupalan jälkeen? Onko tästä olemassa jotain artikkeleita? Pros/cons?

    Hyvää kevään jatkoa!
    Annika

    • Artikkeleita voisin kokeilla kaivaa, mutta tähän hätään tyydyn vastaamaan vain, että molemmat on ok. Joko ennen aamupalaa tai noin 30-60min aamupalan jälkeen.

      Itsehän teen niin, että pesen hampaat ennen aamupalaa kunnolla ja sitten aamupalan jälkeen vain syön purkan/pesen nopeasti hampaat/käytän suuvettä.

      Heti aamupalan jälkeen ei saisi kaiketa pestä hampaita, koska suussa on vielä ”happohyökkäys” meneillään ja siihen päälle harjaus voi kuluttaa kiillettä entisestään. Siksi pitäisi odottaa se tunti tai vaikka syödä jotain xylitolia ja sitten pestä hampaat :D Helpoimmalla ehkä pääsee, että pesee ennen aamupalaa.

      Olipa sekava vastaus, mutta olitte molemmat oikeassa!

  3. Mitä vastaisit ihmiselle, joka ei käytä fluorihammastahnaa siksi, koska väittää fluorin olevan epäterveellistä ihmiselle sekä myös ympäristölle haitallista? Entä ovatko jotkin kaupassa/kosmetiikkaliikkeessä myytävät hammastahnat oikeasti haitallisia hampaille, lähinnä nämä valkaisevat? Ei tarvitse puhua merkkien nimillä, mutta haluaisin vaan tietää, mitä välttää :)

    Olen töissä kaupassa törmännyt ihmisiin, jotka eivät missään tapauksessa halua käyttää fluorihammastahnaa. En ole ruvennut vänkäämään vastaan, mutta mielessäni olen miettinyt, että eihän sitä ole tarkoitus syödä. :D

    Kiitos muuten uusista postauksista, on ihan valtavan kiinnostavaa lukea opinnoistasi! Mukavaa kevättä sinulle :)

    • Sä olet ihan oikeassa, että sitä ei ole tarkoitus syödä! Sen takia pitoisuudet ja määrät ovat tietyllä tasolla. Voisin tehdä oman postauksen fluorin käytöstä. Ideana on kuitenkin se, että sitä käytetään _paikallisesti_ missä sen hyödyt (kiille on vähemmän liukoista) suhteessa haittoihin (pienet määrät nieltynä?) on tieteellisesti todistettu vaikka miten päin. Musta on hyvä, että ihmisiä kiinnostaa terveys ja kaikki mitä kehoonsa laittavat :)

      Niin ja valkaisevissa tahnoissa on monesti vain jotain karheaa komponenttia, joka voi kuluttaa kiillettä lisää, joka voi lisätä edelleen hampaiden värjäytymistä.

      Kiitos kommentista ja samoin sinulle!! :)

  4. Itselle oikein ajankohtainen postaus, tuossa parin viikon päästä odottelee paikkausaika :D Suosittelisitko käyttämään suuvettä? Entä mitä mieltä olet ns. oil-pullingista eli kookosöljyllä purskuttelusta? Jotkut sanovat öljyn imevän itseensä suun bakteereita ja valkaisevan hampaita. Tiedäpä tuota, en ole uskaltanut itse vielä kokeilla, koska hampaani ovat erityisen herkät reikiintymään.

    • Mun ymmärryksen mukaan suuvesi ei tuo merkittävää etua, koska tärkeintä on juuri se mekaaninen puhdistus. Päinvastoin alkoholipitoinen suuvesi ärsyttää monien limakalvoja ja toisaalta hyvää bakteerikantaa ei ehkä kannata sieltä huuhdella pois. Toisaalta esim. leikkausten jälkeen tai jos on muuten estynyt pesemään hampaat, niin kuuriluontoisesti voi olla hyödyllistä käyttää suuvettä.

      Oil-pulling on ollut meidän kurssilla puheena jonkin verran ja ei olla ihan löydetty näyttöä sen toimivuudesta :D tottakai se mekaaninen purskuttelu jotain saa aikaan ja kosteat limakalvot ovat yleisestiottaen hyvinvoivat.

  5. Hei!

    Kerroit, että kiille ikäänkuin uusiutuu hampassa. Minulla on bruksausongelma, ja olenkin nyt saanut hammaskiskot (tai noh, sain ne jo puoli vuotta sitten mutta nyt ehkä rupeaa olemaan mun suuhun sopivat, on meinaan 12 kertaa jouduttu niitä hiomaan!). Hampaisiini on kuitenkin ehtinyt tulla runsaasti kulumaa ja mikrofraktuuroita. Nuo fraktuurat vihlovat todella paljon harjatessa ja kävin juuri hammaskiven poistossa, josta en selvinnyt ilman puudutusta. Minulla ei koskaan ole ollut juurikaan hammasongelmia, ei reikiä yms. ja hammaskiven poistot on menneet ihan ok. Nyt huolestuttaa, pysyykö tilanne kokoajan samana vai paraneeko nuo hampaat nyt, kun olen saanut kiskot. Tosin se ei hampaiden puremista poista, edeleen puoliso herättelee yöllä kun narskutan, mutta nyt vasten kiskoa.

    Toinen kysymys liittyy nielurisojen proppuihin. Käydäänkö teillä koulutuksessa mitenkään niitä läpi? Olen kärsinyt niistä muutaman vuoden ja vaiva on todella inhottava. Lääkärissä yleiselle puolella siihen ei apua saa (leikkaus), koska minulla ei ole kuitenkaan angiinoja. Vain kipeä kurkku, pahanhajuinen hengitys ja proppuja. Proputhan ovat bakteerimassaa ja ruokaa, jotka jäävät todella reikäisiin nielurisoihini kiinni. Puhdistan suun aina hyvin huolellisesti, pesen ja käytän hammaslankaa, kurlaan ihan pelkällä vedellä tai suolavedellä kurkkua. Onko näistä bakteeripallukoista haittaa hampaille? Onko hammaslääkärillä mitään neuvoa tähän ikävään, tympäisevään, ärsyttävään ja elämää vaikeuttavaan vaivaan :(

    • Tosi hyvä, että olet saanut kiskot käyttöön!! Noin isot kiillefraktuurat kyllä aika huonosti korjaantuvat ja kulumat eivät ainakaan :( Tosi huolellinen suuhygienia ja fluorin käyttö (varmaan on sinulla kunnossa) ovat oikeastaan ainoita vahvistamaan jäljellä olevaa kiillettä.

      Voisikohan sun narskutteluun löytyä joku stressisyy myös? Jos sitä hoitamalla saisi narskutuksen vähenemään?

      Ja kannattaa käydä vielä uudelleen lääkärillä, kyllä meidän KNK-luennolla sanottin, että nielurisoja leikataan myös todella häiritsevän pahanhajuisen hengityksen ja proppujen vuoksi. :) Kunhan sen tekee selväksi, että se todella häiritsee ja kurkkukipukin tosiaan haittaa. Älä nyt mene sanomaan,että lupasin leikkauksen, mutta siis mielestäni ehdottomasti kannattaa vielä hakea asiaan apua :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta