Kepin päässä viinit ja juustot

Huh! Yksi päivä klinikkaa takana ja aivan taas takki tyhjänä. Päivystystä, parodonttipotilaan lopputarkastusta ja kaksi viisaudenhampaan poistoa. Paperihommia jäi taas rästiin vähintään kahden tunnin edestä tehtäväksi. Yksi oppimispäiväkirja, röntgenkuvien lausmista, kirjausten ja hoitosuunnitelmien kirjoittaminen loppuun… Ylihuomenna on OSCE-tentti (käytännön tentti) eli siihen pitäisi koittaa vielä kerrata.

Onneksi tänään sain sähköpostiini aivan ihanan muistutuksen.. Kuukauden päästä olisi nimittäin lennot Pariisiin! Minibudjetilla, käsimatkatavaroilla ja ystävän yksiön lattialla (pumpattavalla patjalla) nukkuen. Tässä pari kuvaa viime marraskuulta samaisesta kaupugista.

pic20160419215350

pic20160419215944

pic20160419220032

pic20160419215711

Oon aina ennen ollut Pariisissa marraskuussa. Ensimmäisellä kerralla siellä oli koko kaupungin kattava liikennelakko (kävely alkoi tympimään jossain kohtaa) ja toisella kertaa oli kulunut vain viikko terrori-iskuista (olo oli kuin tulevaisuuden elokuvassa). Joten odotan innolla Pariisin kevättä (eheheh) toukokuun lopussa! Uskon, että se näyttää, tuntuu ja tuoksuu vähän erilaiselta taas <3

Miten hampaisiin tulee reikiä?

Kaikki tietävät, että hampaat pitäisi pestä kahdesti päivässä? Asioita on kuitenkin paljon mielekkäämpää tehdä, kun tietää miksi niin tekee. Suussa asuu ihan luontaisesti aika kasa bakteereja, joista suurin osa saadaan heti syntymän jälkeen. Bakteerit tarvitsevat suussa elääkseen sopivan lämpötilan (check!), kosteutta (check!), ravintoa (double check!!) ja sopivia piilopaikkoja kiinnittyäkseen (hell yes!!).

Bakteerit käyttävät ruuasta saatuja hiilihydraatteja (sokeri on niiden suosikki) ravinnokseen ja tuottavat happamia jätteitä (plakkia) ympäristöönsä, joiden suojissa voivat edelleen lymytä ja lisääntyä. Osa bakteereista on tässä hommassa parempia eli ne kykenevät tuottamaan paljon happamaa asumiskelpoista jätettä, jota sanotaan biofilmiksi tai hammasplakiksi. Ideana on bakteerien tekemä yhteistyö. Ne kykenevät yhteistyössä suojautumaan monilta syljen tai hammastahnan antibakteerisilta tekijöiltä siellä plakin suojassa ja jatkamaan ruokajuhliaan.

DSC_2088

Hampaan kiille on vahvaa mineraalipitoista tavaraa, mutta tarpeeksi happamassa ympäristössä sekin alkaa liueta. Jos bakteeriplakki saa hengata tarpeeksi kauan kiilteen pinnalla, niin mineraali liukenee niiden kohdalta pois saavuttaen hampaan sisemmän materiaalin eli dentiinin. Sen jälkeen bakteerit pääsevät etenemään dentiinin sisältämiä ”putkia” ihan hampaan ytimeen asti.

Kun bakteerit ovat kiilteen alueella, hampaan pinta voi vielä korjaantua ihan itsestään. Tällöin mineraaleja palatuu takaisin kiilteeseen (vähän niinkuin suihkun hanoihin tulee kalkkikertymää). Tämä kuitenkin vaatii sen, että hampaan pinta on puhdas ja että ne mineraalit ylipäätään pääsevät siihen. Syljessä on normaalistikin kiilteen kaipaamia mineraaleja, mutta sen lisäksi hammastahnoissa on natriumfluoridia, joka kiilteeseen kiinnittyessään tekee siitä huomattavasti vähemmän liukoista. Karies voikin pysähtyä itsestään, jos hampaan pinnan onnistuu pitämään puhtaana, mutta hoitamattomana se voi tuhota koko hampaan.

DSC_2085

Pelkkä hammastahnan purskuttelu siis auta, vaan tärkeää on ihan mekaanisesti puhdistaa hampaan pinnat niistä bakteerijätöksistä. Tässä kohtaa hammasharja astuu kuvioihin ja sähköinen versio on paljon tehokkaampi. Myös hampaiden välit ovat bakteerien asumusten perustamiselle parhaita paikkoja, joten sen takia niiden puhdistaminen hammaväliharjojen tai hammaslangan avulla on aika tärkeää.

Hampaiden kariesvaurioiden lisäksi bakteerimassan läsnäolo tulehduttaa ikenet ja saa ne vuotamaan herkästi verta, joten sekin on yksi syy miksi hampaat kannattaa harjata puhtaaksi. Aiheesta riittäisi oikeastaan ihan omaan postaukseenkin… henki haisee ja hampaat värjäytyvät ja mitä vielä.

Kysymyksiä tai kommentteja?