Kesäkandifiilikset

Terveisiä taas pitkästä aikaa. Kesä hurahti ohi nopeasti töitä tehdessä. Kuntaoikeuksien haaliminen keväällä kannatti ja ensimmäinen kesä ”oikeissa hammaslääkärin töissä” oli ihan mielettömän kiva ja opettavainen. Olin neljä viikkoa kahdessa pienemmässä terveyskeskuksen sivupisteessä ja toiset neljä viikkoa pääterveysasemalla. Minulla oli oma hoitohuone, hammashoitaja ja potilaatkin kivasti valmiina ajanvarauskirjoilla. Ai miten ihanaa!

Toisaalta sain tehdä töitäkin ihan tosissani ja päivät vierähtivät ohi nopeasti. Potilaita oli noin 45  minuutin välein ja se tuntui tässä opintojen vaiheessa ihan sopivalta ajalta. Yllättävän hyvin pysyin siis aikataulussa, mutta välillä toimenpiteet venyivät. Tein asiat mielummin oikein, kuin nopeasti. Välillä piti tietysti myös todeta, että tähän eivät vielä taidot riitä tai aikaa hupeni konsultointiin. Oppimiskäyrä tuntui lähes pystysuoralta, sillä joka päivä ja joka viikko huomasin, että selvisin vaikeammista toimenpiteistä ja diagnostiikkapoluista aina nopeammin.

Sain myös osan työpäivistäni hoitaa alemman kiireellisyysluokan potilaita, vähän niinkuin ”päivystää”. Näissä tapauksissa ajanvaraus oli arvioinut hoidon tarpeen kiireellisyydeksi 2-3 päivää ja sain itse alusta alkaen tutkia, mikä potilaalla oli vaivana. Niin opettavaista! Oli tosi ihanaa huomata, että osasin vastata potilaiden kysymyksiin, mutta vielä hienompaa oli huomata, että pystyin esittämään itse oikeita kysymyksiä. Kunnon salapoliisityötä siis.  Huomasin myös, että ”lohkeama” saattoi tarkoittaa melkein mitä vaan. Vastaan tuli kaikkea pienen kiillemurtuman väliltä aina siihen, että poskihampaasta ei ollut mitään jäljellä.

Mutta joo, nyt onkin huippua palata vielä viimeiseksi vuodeksi koulun ”penkille” haalimaan kaikki tieto ja näkemys omaan alaan liittyen. Tosin yhtä asiaa kaipaan kesältä erityisesti…

20160914_181048

”…Kyllä se oma hoitaja oli aivan kullan arvoinen…”  

 

 

Salli

8 vastausta artikkeliin “Kesäkandifiilikset”

  1. Moi !
    Oot kyllä tosi inspiroiva ja ihanaa, kun kerrot noista hammaslääkis opinnoista ja kesätöistä.
    Hammaslääkis on ollu mun haave jo monia vuosia ja oonkin hakenu jo 5 kertaa. Tuntuu kyllä niin monelle kerralle jo ja oon miettiny vähä, että haenko vielä. Tulee kyllä hinku hakea, ku lukee sun postauksia:)
    En oo enää ensikertalainen ja se kans hirvittää. Toisaalta oon myös miettiny ulkomaille opiskelemaan hakemista, koska onhan tää mun niin suuri unelma. Mut ei sinnekään niin helppo oo päästä. Hmm.. pitää vielä miettii. Mut halusin vaan sanoo, että oot hyvänä esimerkkinä :)

    • Moi! Kiitos kivasta kommentista! Älä sitten ihmeessä luovuta, jos noin monta hakukertaa on jo takana :) Oot varmasti ihan lähellä jo. Nyt vaan mietit, mitä voisit tehdä eri tavalla edelliskertoihin nähden.

  2. Moi!

    Voisitko kirjoittaa hammaslääkäripelosta hammaslääkärin näkökulmasta? En ole vuosiin käynyt hammaslääkärillä, koska se ahdistaa ja pelottaa. Lisäksi pelkään, että hammaslääkäri ”arvostelee”. Tarkoitan tällä sitä, että tulee hirveä saarna siitä kuinka ei ole vuosiin käyty tarkastuksessa ja valitetaan, kun ei ole käytetty hammaslankaa, lankaista yms. Kun viimeksi kävin hammashoitajan/suuhygienistin tarkastuksessa joskus neljä vuotta sitten ja sanoin tälle hoitajalle, että mua pelottaa ja jännittää ja olin melkein itku kurkussa, niin hoitaja vaan tokaisin, että mitäs pelättävää tässä nyt muka on. Tuli siis sellainen tunne, että pelkoa ja jännitystä jotenkin vähäteltiin. Kiinnostaa siis tietää, miten itse kohtaat tällaisia pelkääviä potilaita ja mitä suosittelet siihen, että tästä pääsisi yli ja käsitelläänkö tätä asiaa teillä koulussa. Kun vaan venytän ja venytän hammaslääkäriin menoa, tilanne varmaan vaan pahenee ja lopulta siellä odottaa mädäntyneet legot, kun on pakko mennä.

    • Moi! Kiitos kivasta kommentista ja toiveesta, taidan tarttua heti aiheeseen kiinni. Postausta tulossa :)

  3. Kiva postaus!! Itse hakevana sun kandipostaukset ja koulujutut tuonu paljon motivaatiota hakemiseen kun näkee mitä odottaa ja millaista opiskelu todella on:))! Jatka samoilla jutuilla:)

  4. Moikka!

    Yliopisto-opinnot kiinnostaisivat, mutta opiskelijaelämän taloudellinen puoli hiukan huolestuttaa.
    Miten itse olet ratkaissut asian, käytkö esim. töissä opintojen ohella vai nostatko opintolainaa?
    Olisi kiva kuulla ajatuksiasi aiheesta :) .

    Terkuin
    Memmu

    • Moi! Tein noin yhden viikonlopun kuukaudessa kotisairaanhoidon keikkatöitä ja olen nostanut täydet lainat ja tuet. Aika tarkasti saa kieltämättä elää, mutta tosi vähällä lopulta pärjää. Asun pienessä asunnossa ja en hamstraa tavaraa :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta